Onpas kirjoittelu viime aikoina jäänyt aika vähiin :/ No mutta eipä tällä blogillani paljon taida lukijoita olla, joten anteeksipyyteleminen tuskin on tässä tarpeen :) Monena päivänä on ollut blogi mielessä, mutta kirjoittaminen on kuitenkin aina jäänyt. Äsken iski yhtäkkiä inspiraatio bloggailuun, joten päätin hiukan päivitellä kuulumisiani - vaikkapa sitten ihan omaksi ilokseni! (Vaikka toki minulla on salainen haave siitä, että myös joku muu itseni lisäksi blogiini eksyisi - ja jättäisi myös kommentin, vink vink ;) )

Pääsykokeisiin luku on alkanut. Materiaali ilmestyi reilu viikko sitten, ja siitä lähtien illat ovat menneet melko tiiviisti lukiessa. Välillä olen tuulettanut aivojani käymällä lenkillä tai salilla - ja sitten taas jaksaakin lukea! Minulla ei ole varmaan koskaan aiemmin ollut yhtä paljon motivaatiota lukemiseen kuin nyt - haluan niin kovin opiskelemaan luokanopettajaksi :) Kirjoitin viime keväänä ja olen nyt välivuoteni aikana suorittanut kasvatustieteen ja erityipedagogiikan perusopintoja, joista on ilmiselvää hyötyä Vakava-aineiston lukemisessa. Esimerkiksi jokaisen artikkeleissa vastaantulevan termin kohdalla ei tarvitse kaivaa tietosanakirjaa esille ja asiayhteyksiä tajuan nyt paljon paremmin kuin vuoden takaista Vakava-artikkelikokoelmaa silloin lukiessani. Toukokuun seitsemäs on sitten todellinen koetus edessä!

Nyt on mukava viikonloppu edessä, kun äitini ja veljeni tulevat tänä iltana luokseni ja viettävät täällä koko viikonlopun :) Huomenna tiedossa hiukan shoppailua ja äitini kummitytön syttärit, ehkäpä sukuloimaankin ennätämme. Sunnuntaina viimeistään sitten taas pääsykoekirjan pariin ;) Voisinkin sanoa olevani tällä hetkellä Vakavasti onnellinen! :)

Mukavaa viikonloppua teille blogini mahdollisille lukijoille! Jättäkäähän edes lyhyt kommentti, jos kävitte lukemassa :)

Otin uuden pohjan käyttöön ja siitä kiitos kuuluu Tuuliviirille! Osoitteesta http://viippera.vuodatus.net/ löytyy vaikka millä mitalla ihania pohjia! :)

Ihanaa – maanantai! Viikonloppuna meinasi taas iskeä ahdistus, kun ei oikein ollut mitään mitä tehdä. Tai no, koulujuttujahan aina olisi, mutta kun elämäänsä kaipaisi vähän muutakin sisältöä niiden lisäksi! Lauantaina kävin kaupungilla ja pitkästä aikaa oikeasti shoppailin ja se toisaalta kyllä piristi mieltä ihan ihmeellisesti! <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ostin jo hyvissä ajoin mekon kesäksi (ajatuksella, että voin käyttää sitä nyt keväällä esim. farkkujen kanssa ja kesällä sitten esimerkiksi leggingsien kanssa). Se on kivasti kelta-valkoinen, niin se sopii käytettäväksi pääsiäisenäkin. Halusin nimittäin pääsiäiseksikin pääsiäisaterialle jotakin kivaa uutta ja vähän siistimpää päällepantavaa, ja tuo kyseinen mekko käy tarkoitukseen paremmin kuin hyvin! :) Ostin mekon Zipistä, hinta 34,95€ olisi muuten ollut aika kirpaiseva, mutta onnekseni minulla oli kyseiseen liikkeeseen lahjakortti, eikä maksettavaa jäänyt paljoakaan. Kyseinen uusi vaatekaappini silmätikku on kokoa s, mutta on silti hieman liian löysä minulle. Muuten mekko oli ihan täydellinen, siispä päätin ostaa sen hiukan huonohkosta istuvuudesta huolimatta. Mietin, että kiristäisin mekkoa takaa esimerkiksi jollain rintakorulla (saattaa kuulostaa hassulta, mutta minulla on mielessäni jo tarkat visiot ;) ) tai sitten vain kaventaisin sitä.

 

Matkaani tarttui myös uusi valkoinen maihinnousu-henkinen kevättakki H&M:ltä – tarkenisinkohan jo siinä? Ihastuin takkiin ensisilmäyksellä, koska mielestäni sitä voi käyttää myös ”siistimpänä” takkina, mutta se menee ihan kivasti myös vaikka rennompien housujen ja tennareitten kanssa! Takilla oli hintaa 39,90€, ei siis mielestäni paha hinta ollenkaan. Sain siitä vielä 10% alennusta, kun takissa oli pieni tahra. Tahra on kuitenkin niin pieni, että sitä hädin tuskin edes huomaa, jos ei tarkoituksella sitä etsi. Alennuksen myötä takilta kylläkin meni vaihto- ja palautusoikeudet, mutta enpä olisi tuota kuitenkaan vaihtanut tai palauttanut, joten samapa se.

 

Löysin myös uudet tennarit kevääksi! Seppälästä vajaalla parilla kympillä mukaani lähteneet kenkulit ovat mustat, joissa on kultaisia koristekuvioita. Samoja kenkiä oli myös valkoisella pohjavärillä, mutta musta miellytti noissa enemmän silmääni. Uudet tennarit tosiaan tarvitsinkin, koska entisissä on useampikin reikä ja niillä kävellessä sukat ovat siis aivan litimärät, kun vesi tulee jo myös pohjien kautta läpi. Ihanaa!

 

(kuva googlettamalla)

 

Vaatteiden ja kenkien lisäksi ostin uuden ripsivärin ja ranskalaisen manikyyrin ”kotisetin”. Sokokselta ostin nuo molemmat, olivat vielä sopivasti tarjouksessa! Ripsari on Max Factorin Masterpiece Max – pakkohan se oli ostaa, kun Ellen Jokikunnas ja Max Factorin johtava meikkitaiteilija olivat tuotetta esittelemässä ;) Niin, ja kaupanpäälle sain vielä tämän kuun Cosmon :D Tosi hyvältä ripsiväriltä tuo hankintani kyllä vaikuttaa, samoin kuin jo heti lauantai-iltana testaamani manikyyrisetti. Yleensä olen ollut kynsieni suhteen melko vaatimaton, joten on hauska nähdä omat kyntensä kerrankin kunnolla laitettuina :)

 

Ehkäpä myöhemmin tällä viikolla lisäilen myös kuvia ostoksistani tänne blogiini. Laittaisin niitä toki jo nyt, mutta kuten tuossa taannoisessa bloggauksessani mainitsin, kameran kuvien siirtojohtoni on kotona kotona. Onneksi pääsen kotiin pääsiäisen viettoon jo keskiviikkona! Ihanaa päästä rakkaitten ihmisten luo ja rakkaaseen kotiin! <3

 

 

Elin reilun vuoden ajan seurustelusuhteessa, joka katkesi alkutalvesta. Nyt, kun olen miettinyt entistä suhdettani ja käynyt läpi eron tuomia tunteita, olen päätynyt siihen, että nykyinen tilanne on parempi kuin hyvä! Olen tajunnut, etten ollut entisen poikaystäväni kanssa seurustellessani missään vaiheessa täysin onnellinen. Ajatuksemme eivät liioin menneet yhteen, ja ikäväkseni minun on tunnustettava, että joskus jopa häpesin poikaystävääni. Jotenkin vain uskottelin itselleni, että se on aivan normaalia suhteessa. Kuitenkin näin jälkeenpäin ajateltuna seurustelustamme oli tainnut tulla minulle vain tapa, josta pidin kiinni ja seurustelimme loppujen lopuksi vain sen takia, että se alkoi jo olemaan itsestään selvyys niin meille itsellemme kuin esimerkiksi kavereillemmekin. Kun eksäni sitten päivänä eräänä sanoi minun vain masentavan häntä (kyllä, aivan noilla sanoilla!!) ja että meidän olisi ehkä parempi erota, murruin. En vieläkään kyllä hyväksy noita sanoja, mutta kiitän eksääni siitä, että hän otti mahdollisen eromme puheeksi. Eromme, jota olin omissa ajatuksissani pyöritellyt jo pidemmän aikaa. Olen huomannut olevani paljon vapautuneempi ja onnellisempi, kun emme enää seurustele. Ehkäpä entiselle poikaystävälleni kuuluu siis myös jonkinmoiset kiitokset!

 

Viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että olisi mukava taas seurustella. Viettää viikonloput toisen kainalossa, katsella elokuvia, käydä kävelyillä ja nauttia keväisen auringon ensimmäisistä lämmittävistä säteistä. Olen huomannut, että jotkut kavereistani etsimällä etsivät itselleen elinkumppania. Itse en moiseen kuitenkaan halua lähteä mukaan, koska uskon siihen, että Hän osuu kohdalle ehkäpä juuri silloin kuin sitä vähiten osaa odottaa. Haluan myös, että tuleva poikaystäväni on aidosti kiinnostunut minusta ihmisenä, ei pelkästään ulkonäöstäni tai pankkitilini saldosta. Haluan saada kumppanin, jolla on laaja ja avoin maailmankatsomus, ja jonka kanssa voimme käydä aitoja ja syvällisiäkin keskusteluja. Haluaisin meillä olevan samoja kiinnostuksenkohteita, mutta myös niin sanotusti omaakin elämää. Huumorintaju ja tietty veikeys olisivat ehdotonta plussaa! Ja totta kai ihminen kiinnittää ensimmäisenä huomiota ulkonäköön, joten silmääni miellyttävä komeus olisi piste iin päälle ;) "Toivelistaani" voisin jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta luulen realiteettien ja sivun tilan tulevan jossain vaiheessa vastaan :D Voi tätä unelmointia!

 

(kuva löytyi googlettamalla)

Harmittaa, kun jätin hiihtolomaillessani kamerani "kuviensiirtojohdon" kotiin :( Olisi niin mukava päästä lisäilemään blogiin myös kuvia! Itse asiassa yhtenä päivänä olin keväisestä auringosta niin fiiliksissä, että lähdin kaupungille kamera mukanani. No, kuvausfiilikset meni sitten siinä, kun muistin että se mainitsemani johto majailee nyt muutaman sadan kilometrin päässä. Noh, parin viikon kuluttua olen taas menossa kotiin, niin sitten viimestään johto messiin ja kuvia kehiin ;)

Viikonloppu ahdistaa taas vähän... En useinkaan keksi viikonlopuille mielekästä tekemistä, yleensä vain haahuilen kaupungilla kauppoja kierrellen. Odotan perjantai-illasta alkaen maanantaiaamua (outoa, tiedän!), koska tiedän silloin tapaavani taas kavereitani, joita en viikonlopun aikana kovinkaan usein tapaa. Olen varmaan täysi vastakohta suurimmalle osalle ihmisistä, kun melkein kaikki tuntuvat aina odottavan viikonloppua ja inhoavan maanantaiaamuja :D Huomenna varmaankin taas suuntaan kaupungille ja sunnuntaina lupasin mennä vierailemaan tätini luona. Kaupungilla mieleni tekisi aina mennä johonkin kahvilaan istuskelemaan jotakin erikoiskahvia juoden ja vain kahvilatunnelmasta nauttien. Kuitenkin päädyn aina siihen, että voinhan keittää kahvit sitten, kun palaan asunnolleni shoppailukierroksen jälkeen. Toisaalta tiedän, miten tärkeää olisi tehdä itsekseenkin joskus jotain tavallisuudesta poikkeavaa, jotain mistä nautin. Päätinkin, että huomenna piristän itseäni jollain kivalla jutulla :) Millä, sitä en vielä tiedä. Vinkkejä ja ehdotuksia päivänpiristyskeinoista otan muuten mielelläni vastaan!

Vielä noista kuvista puheenollen, kun itselleni ei esimerkiksi nuo tekijänoikeus- ym. asiat ole niin tuttuja, niin osaisitteko kertoa kuinka vapaasti esimerkiksi internetistä löytyviä kuvia saa blogissa julkaista?

Löysimpä viime syystalvella Intian matkaltamme nappaamani kuvan auringonlaskusta. Vaikka Suomen kevätaurinko on ihan voittamaton, kyllä aurinko Intiassakin lumosi! :) (Harmi, että kuvanlaatu kärsi tänne siirrettäessä!)